Keskiviikkona n. klo 13.00 aikaan eräs isä oli liikkeellä lastenrattaiden kanssa, jossa istui  pari- kolmevuotias poika ilman päällysvaatteita itkien sydäntäsärkevästi. Ajoin hänestä ohitse ja huomasin tapauksen. Palasin takaisin tarkastaakseni, näinkö todella oikein.   En ehtinyt katsoa oliko lapsella edes kenkiä saati käsineitä ja sukkia. Lapsi oli todella sisävaatteissa. Myssyntapainen oli kuite´nkin lapsella päässä. En uskaltanut puuttua asiaan, vaan soitin 112- hätänumeroon, sieltäkään ei apua saanut, vaan vastaaja kyseli kaikenlaista ja pyysi kysymään  onko joku hätä, tarviiko apua?   vastasin virkailijalle, että arvaapa vaan, uskaltaako siihen väliin mennä, voisi saada vaikka turpiin, kun puuttuu toisten asioihin.

No, ilmoitan asiasta eteenpäin, niin saavat tehdä omat johtopäätöksensä, virkailija vastasi.

Jäin odottelemaan, josko sitä apua sitten tulisi, mutta ei sitä kuulunut, eikä näkynyt ja mies hävisi vaunuineen johonkin kerrostaloon.  Kuinkahan paljon tällaista tapahtuukaan armaassa suomenmaassa, mutta siihen niin vähän näköjään puututaan ja vieläpä viiveellä. Jos apu olisi saapunut ajoissa, olisi edes virkavalta todennut tapauksen ja sitten miettineet jatkotoimenpiteistä. Laitoin ainakin lastenvaunullisen risuja Oulu-lehden  "Risuja"- palstalle.   Mietin, miksi pitää hankkia lapsia, jos ei niistä kykene huolehtimaan.  Niin ilma oli kosten kolea, pilvinen ja ilman lämpötila vajaat 10 astetta ja lapsi istui vaunuissa. Lapsella oli todella kylmä.